Aluevaalien yhteydessä keskitytään usein ensisijaisesti soteuudistukseen, mikä on täysin ymmärrettävää, sillä sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluu lukuisia tärkeitä osa-alueita, kuten esimerkiksi terveysasemien palvelut, lastensuojelu, ikääntyneiden asumispalvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut. Soteuudistuksesta on puhuttu niin pitkään, että moni unohtaa, että pelastustoimen järjestäminen on jatkossa uusien hyvinvointialueiden vastuulla.
Vaikka pelastustoimen rahoitusosuus on hyvinvointialueiden kokonaisbudjetista vain noin 2,3 %, tuosta osuudesta on pidettävä kiinni, eikä käytettävä pelastustoimen budjettia sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaikka esimerkiksi väestön ikääntymisestä johtuvan välttämättömän sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousun takia päättäjillä olisi kiusaus venyttää pelastustoimen budjettia sotepalveluiden puolelle. Pelastustoimen palvelut eivät ole suurimmalle osalle ihmisistä läsnä arjessa kovin usein, mutta onnettomuuden sattuessa ihmisten on voitava luottaa siihen, että apua saa nopeasti niin kaupungeissa kuin maaseudulla.
Pelastuspalvelut eivät saa jäädä sosiaali- ja terveyspalveluiden varjoon, vaan jo hyvinvointialueita rakennettaessa pelastuspalveluille on luotava vahva asema. On ajateltava myös pelastuspalveluita asiakaslähtöisesti ja tiivistettävä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen yhteistyötä. Työhyvinvointiin on panostettava myös pelastusalalla ja on huolehdittava ammattilaisten osaamisesta ja työntekijöiden riittävästä määrästä.
Tällä hetkellä Keski-Suomen pelastuslaitoksella on päätoimista henkilöstöä noin 400 henkilöä ja mukana palvelujen tuottamisessa on noin 1 000 henkilöä sopimuspalokunnista. Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on turvattava ja toisaalta vahvistettava koko alan vetovoimaa, jotta alalle hakeutuu riittävästi alasta kiinnostuneita henkilöitä. Hoitajapulasta puhutaan paljon, mutta myös pelastajapula on pelastuspalveuita uhkaava ilmiö ja pelastajien määrää pitäisi koko maan laajuisesti kasvattaa runsaasti kuluvan vuosikymmenen aikana. Pelastustoimen rahoitusvajeesta puhutaan myös paljon ja sisäministeriön arvion mukaan rahoitusvaje uhkaa nousta jopa 81 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä.
Aluevaaleissa äänestetään äärimmäisen tärkeistä asioista myös pelastustoimen osalta ja aluevaltuuston on kannettava vastuu välttämättömien pelastuspalveluiden turvaamisesta laadukkaasti myös jatkossa.