Konserttisali ja maakunnan identiteetti

(Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 21.3.)

Nyt on oikea aika puhua Jyväskylän konserttisalista, myös eduskuntavaalien alla.

On hyvä, että teatteritalon peruskorjauksen ajaksi sinfonialle saadaan Paviljongin väistötiloihin isommat tilat ja enemmän katsomopaikkoja. On kuitenkin vaarana, että väliaikaisratkaisu jää vaalikaudesta toiseen väliaikaiseksi ja akustisesti soiva konserttisali jää toteutumattomaksi haaveeksi.

Näin ei saa olla, vaan tavoitteena on oltava akustisesti korkeatasoinen Jyväskylän vetonaula, joka houkuttelee huippuluokan konsertteihin väkeä läheltä ja kaukaa. Konserttisali toimii konserttien lisäksi myös muihin tapahtumiin soveltuvana tilana ja erilaisten kulttuuritapahtumien avulla lisätään niin Jyväskylän kuin koko Keski-Suomen vetovoimaa.

Kuten Lahden Sibeliustalon rakentamisessakin hyödynnettiin vanhaa puusepäntehtaan tiilirakennusta, Jyväskylässäkin olisi loistava mahdollisuus hyödyntää lyseorakennusta konserttisalin toteuttamiseen. Lyseotalon vanha juhlasali on lisäksi akustisesti huipputasoa ja se sopisi hyvin kamarimusiikkisaliksi uuden konserttisalin yhteyteen.

Laajemmin ajateltuna kyse ei ole vain konserttisalista, vaan keskisuomalaisesta identiteetistä ja maakunnan henkisistä arvoista. Viime vuosina keskisuomalaisuutta on rakennettu soteuudistuksen ja hyvinvointialueen hallinnon ympärille, ja olemme saaneet seurata vierestä, miten muiden maakuntien keskuskaupungit kehittyvät omaleimaisiksi koko maakuntaa yhdistäviksi ja hyödyttäviksi kokonaisuuksiksi.

Keskisuomalainen identiteetti ei saa olla katoava luonnonvara, joka rakentuu vain muutaman historian merkkihenkilön varaan. Kulttuuri on toki perinteitä ja historiaa, mutta myös uuden luomista tuleville sukupolville ja oman paikallisen identiteetin aktiivista rakentamista.

Tehdään Keski-Suomesta houkutteleva ja vetovoimainen kulttuurin keskittymä, ja tähän tarvitsemme konserttisalin mahdollisimman pian.