Tänä vuonna Jyväskylässä kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista 37 eli 39,4 % on naisia, mikä on enemmän kuin vuoden 2021 kuntavaaleissa. Mahtavaa! Pääasia tietysti on, että meillä on täysi ja monipuolisen laaja lista motivoituneita kokoomusehdokkaita, olivatpa he naisia tai miehiä.
Kuitenkin vaalien jälkeen luottamuspaikkaneuvotteluita käydessä on hyvä, että ehdokaslistan sukupuolijakauma on mahdollisimman tasainen. Luottamustehtäviin valitaan kuitenkin tasa-arvolain mukaisesti sekä naisia että miehiä vähintään 40 % eli naispaikkoja on ihan reilusti jaossa lautakuntiin ja muihin tehtäviin. Onkin hyvä, että naispaikat voidaan täyttää mahdollisimman monipuolisesti niin, ettei yhdelle luottamushenkilölle tule liikaa tehtäviä ja kohtuutonta työmäärää.
Moni nainen on kuitenkin epäröinyt ehdolle lähtemistä ja jättänyt tällä kertaa ehdokkuuden väliin muun muassa perhetilanteen tai ajankäytön takia. Erityisesti ns. ruuhkavuosia elävien naisten kohdalla vastuu arjen pyörittämisestä kasautuu usein pitkälti naisen vastuulle ja moni nainen kokee, ettei jaksa tai ehdi osallistua politiikkaan oman työn, lastenhoidon, kotitöiden, omien ja lasten harrastusten lisäksi. Kiireisen perhearjen keskellä aikaa voi myös mennä omien iäkkäiden vanhempien auttamiseen.
Jokaisessa perheessä aikuiset tietysti sopivat keskenään arjen järjestelyt ja ajankäyttöasiat, mutta on myös paljon yksinhuoltajia tai perheitä, joissa toinen vanhempi on vaikkapa usein poissa työmatkojen takia. On uusperheitä ja erilaisia asumiskuvioita. Kaikilla ei ole ollenkaan tukiverkkoja ja läheisiä, joilta saa apua arjen haasteissa. Monen päätös siitä, ettei pysty lähtemään ehdolle väsyneenä pikkulasten vanhempana, on täysin ymmärrettävä. Olisi toki näin nykyisenä tasa-arvon aikana kiva kuulla vastaava ehdolle lähtemättömyyden syy joskus myös miehiltä.
Hyvinvointialueen on tärkeä olla kaikenlaisten perheiden tukena ja esimerkiksi perhekeskustoiminta tarjoaa matalan kynnyksen palveluita erilaisilla perheille. Perhekeskuksista voisi kuitenkin viestiä paremmin ja varmistaa, että nettisivuilla kaikki tiedot ovat ajan tasalla ja helposti löydettävissä. Voisikohan perhekeskustoimintaan yhdistää yksityisten yritysten palveluita, joita asiakkaat voisivat käyttää esimerkiksi palvelusetelillä tai maksaa palveluista itse kohtuullisen hinnan? Joku yritys tarjoaisi vaikkapa lastenhoito- tai kodinhoitopalveluita ja toinen yritys taas jotain muuta perheiden palvelua.
On tärkeää, että yhä useampi nainen kokee, että hänellä on aikaa, intoa ja energiaa lähteä ehdolle vaaleihin ja mukaan politiikkaan, vaikka hänellä olisi pieniä tai isompia lapsia, paljon kotitöitä ja arjen metatöitä. Naisen, jolla on iäkkäät apua tarvitsevat vanhemmat, pitää voida luottaa siihen, että hänen vanhemmilleen tarjotaan laadukasta kotihoitoa tai tarpeen mukaan ympärivuorokautinen hoivapaikka. Naisen, joka odottaa lasta, pitää voida luottaa siihen, että raskausaikana ja synnytyksen jälkeen saa riittävästi ja helposti tukea vanhemmuuteen neuvolasta. Naisen, jolla on päiväkoti- tai kouluikäiset lapset harrastuksineen ja Wilma-viesteineen, pitää voida luottaa siihen, että hän saa helposti keskusteluapua parisuhteen tueksi tai apua omaan jaksamiseen.
Kun hyvinvointialue tukee erilaisia perheitä, tuetaan myös tasa-arvoa ja luodaan naisille luottamusta siihen, että politiikkaan ja ehdolle vaaleihin voi lähteä missä tahansa elämäntilanteessa.