Tänään 9.4. vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. 1500-luvulla elänyttä Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä ja tänään onkin hyvä muistuttaa suomen kielen ja lukutaidon tärkeydestä. Valitettavan usein viime vuosien aikana on törmännyt uutisiin siitä, että lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja kielen tuottaminen on heikolla tasolla. Joitain yleisiä suomenkielisiä sanoja ei välttämättä ollenkaan ymmärretä saati osata itse käyttää.
On hyvä, että puhelimia ollaan kieltämässä kouluissa. Videoiden ja kuvien jatkuva selaaminen ei paranna kenenkään kirjoitus- tai lukutaitoa. Myös kotona vanhemmilla on iso vastuu siitä, että lapset ja nuoret lukevat enemmän kuin yhden kirjan vuodessa (jos sitäkään). On tärkeää, että kotona vietetään jo pienestä pitäen aikaa kirjojen parissa. Neuvolassa onneksi kannustetaankin lukemiseen hienosti jo pian lapsen syntymän jälkeen ja esimerkiksi oma vauvani sai neuvolasta mukaan Lukulahja lapselle -kirjapussukan, josta löytyi kaksi kirjaa, joihin olemme jo tutustuneet.
On hyvä muistaa, että lukemisen tavoitteeksi ei välttämättä tarvitse ottaa 500-sivuisia romaaneja, vaan aivan yhtä hyvin voi lukea lyhyempiä kirjoja tai vaikka elämänkertoja, omaan harrastukseen liittyviä kirjoja tai vaikka keittokirjaa. Vauvan tai pikku taaperon kanssa lukeminen voi tuntua turhalta, mutta kun pieni vauva oppii itse tutkimaan ja katselemaan (tai repimään ja syömään) kirjoja, hän viihtyy niiden parissa todennäköisesti myöhemminkin. Pieni taapero pystyy jo hyvin keskittymään vanhemman lukemaan satuun tai katselemaan kirjan kuvia samalla kun vanhempi lukee. Tavoitteiden ei tarvitse olla liian korkealla – ei haittaa yhtään, jos lapsi ei innostukaan koskaan lainaamaan kirjastosta 200 kirjaa vuodessa ja ahmimaan paksuja klassikoita, vaan on tärkeää, että kirjoja on tarjolla joko kotona tai kirjastoreissuilla, olivatpa ne sitten vaikka vitsikirjoja, laulukirjoja tai ohjeita pienoismallin kokoamiseen.
Valitettavasti heikentynyttä suomen kielen osaamista näkyy myös aikuisten keskuudessa. Omassa työssäni kohtaan jonkun verran asiakkaiden laatimia ansioluetteloita tai työhakemuksia, joiden teksti ei ole kovinkaan laadukasta, vaan kielioppivirheitä löytyy ja kielellinen ilmaisu jää kovin heikoksi. Puhutaan paljon siitä, että edes aikuiset eivät enää jaksa lukea pitkiä tekstejä. Mieluummin siirrytään nopeasti uutisesta toiseen kiinnostavan otsikon perässä ja katsotaan somen kuvia ja lyhyitä videoita. Moniin uutissivustoihin ja sovelluksiin onkin tullut viime aikoina uutisen tai artikkelin alkuun erilinen tiivistelmä, jotta koko tekstiä ei tarvitse lukea.
Myönnän rehellisesti, että vaalikampanjoinnin aikana itseltäni on jäänyt kirjojen lukeminen täysin, joten en koe itsekään olevani paras esimerkki lukutaidon ja suomen kielen vaalimisessa. Toisaalta olen viime aikoina viettänyt paljon aikaa kuitenkin lasten kirjojen parissa, mikä tietysti on hyvä asia lapseni kannalta. Sunnuntain 13.4. jälkeen moni mielenkiintoinen kirja odottaa hyllyssäni lukemista ja odotan innolla, että pääsen ajan kanssa tarttumaan niistä ensimmäiseen.