Työhyvinvointi aluevaalit

Työhyvinvointi on edellytys laadukkaille palveluille

Aluevaaliteemoja alkaa olla esillä lehtien palstoilla ja moni onkin ottanut kantaa Keski-Suomen hyvinvointialueen tärkeään aseman työnantajana ja työhyvinvoinnin merkitykseen. Joku ehdokas nostaa esiin keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi ja toinen painottaa tärkeitä näkökulmia hyvinvointialueen henkilöstön veto- ja pitovoiman puolesta, ja hyvä niin.

Haluan kuitenkin nostaa vielä vahvemmin esiin, miten ison muutoksen äärellä olemme. Koko Suomen alueella hyvinvointialueiden työntekijöiksi siirtyy vuoden 2023 alussa yli 200 000 työntekijää ja Keski-Suomessa noin 9500 työntekijää. Keski-Suomen hyvinvointialueesta tulee uudistuksen myötä koko maakunnan suurin työnantaja. Jotta aluevaalit kiinnostavat äänestäjiä, on tuotava esiin selkeitä lukuja ja faktoja, jotta yhä useampi alkaa hahmottaa, millaisesta muutoksesta on kyse ja miksi omaa ääntä kannattaa käyttää tammikuussa.

Keski-Suomen hyvinvointialueesta tulee koko maakunnan suurin työnantaja.

Hyvinvointialueen valtavan työntekijäjoukon työhyvinvointi ei ole vain tärkeä asia, vaan se on välttämätön edellytys laadukkaasti tuotetuille palveluille. Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan ammattilaisten on jaksettava tehdä työtään ja voitava hyvin, jotta he pystyvät takaamaan tarvittavat palvelut koko Keski-Suomen alueella.

Vuoden 2023 alkuun on vielä runsaasti aikaa ja valitettavasti positiiviset ja kannustavat uutisoinnit sote- ja pelastusalan työoloista loistavat poissaolollaan. Ihmiset ovat jo tottuneet lukemaan hoitajapulasta ja alanvaihtosuunnitelmista, palkkausongelmista, koronan tuomasta lisäkuormituksesta ja seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Tähän kun lisätään vielä tiukentuva hoitajamitoitus, niin aikamoinen soppa on keitetty hyvinvointialueiden työntekijöille.

Ennen kuin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, työntekijöillä on reilu vuosi aikaa tehdä myös muita suunnitelmia ja siirtyä töihin jonnekin muualle, kuin hyvinvointialueen palvelukseen. Tällaista skenaarioita tuskin kukaan toivoo. Hyvinvointialueiden henkilöstöstä on pidettävä tiukasti kiinni ja otettava työhyvinvointi tosissaan.

Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva ja kiinnostava työpaikka, jossa jokainen työntekijä voi hyvin ja kokee riittävää arvostusta omaa merkityksellistä työtään kohtaan. Se työ muodostaa kokonaisuuden, joka on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tukipilari.